Pahankosken sillan virtahepo

Lääni: 
Länsi-Suomen lääni
Kunta, alue: 
Kokemäki, Riste
Piilottaja(t): 
Geopulut
Piilotusaika: 
05.08.2011
Johtolanka: 

Pahankosken sillan (tai Pahakosken sillan) löydät Kokemäen Risteeltä, Google Mapsin perusteella suurin piirtein osoitteesta Risteentie 432, 32830 Kokemäki. Ajoneuvon voi jättää joko tien vasemmalle puolelle, jolloin auto ajetaan rinnettä ylös, tai sitten oikealle puolelle, jossa on levennys ja tilaa useammallekin autolle. Parkkipaikalta geolodjulle on matkaa kuutisensataa metriä. Samalla kun kävelet parkkipaikalta kohti siltaa (tai viimeistään sillan ylityksen jälkeen) niin luepa pieni tarina Hippo Virtahevosta. Huomaa, että sillan yli pääsee molempia puolia, mutta ainakin puluisä suosi oikeaa puolta. Muista olla varovainen jos/kun ylität raiteet! Olipa kerran pieni virtahepo nimeltään Hippo Virtahepo. Hippo kuului erääseen maata kiertävään sirkukseen ja oli - minikokoinen virtahepo kun oli - sirkuksen suurin nähtävyys. Sirkus vieraili useasti myös Kokemäellä, ja aina kun sirkus lähti junalla kohti uusia paikkakuntia, ihaili Hippo Virtahepo Pahankosken sillalta näkyvää Kokemäenjokea. Vuodet kuluivat, ja Hippoa alkoi suoraan sanottuna kyllästyttää koko sirkuselämä. Sirkukseen oli löytynyt myös uusi vetotähti, ja Hippo alkoi elätellä haavetta elämästä sirkuksen ulkopuolella. Kerran kun juna sattui pysähtymään Pahankosken sillalla sillä olleen siltatyömaan vuoksi, tiesi Hippo hetkensä koittaneen. Sirosti - tai niin sirosti kuin minivirtahepo vain voi - se hyppäsi junasta maahan ja piiloutui pensaaseen. Siellä se hykerteli tyytyväisenä kunnes sirkusjuna oli kadonnut kaukaisuuteen. Hippo oli onnesta suorastaan sekaisin, ja pääsi vihdoin nauttimaan joen viileydestä. Ja näin kului monta monituista kesää. Aina kun se näki sirkusjunan ylittävän joen, se räpytteli pieniä minivirtahevon korviaan ja hihitteli itsekseen. Talveksi se keksi aina jonkun tavan selviytyä. Olihan se keskimääräistä paljon viisaampi virtahepo (ei millään pahalla muille virtahevoille!). Erään kerran - lähinnä jotta tässä päästään ns. asiaan - se lähti rantavedestä ihan varta vasten geolodjua/geokätköä kätkemään. Lokoisat rantavedet mielessään se alkoi astella kohti otollisia piilotukseen sopivia maita. (HUOM: Älä lue pidemmälle ennen kuin olet ylittänyt sillan.)

  • Se huomasi edessään oudon keltamustan esineen, mutta päätti jättää sillan taaksensa, ja jatkaa matkaansa, kahta rautaista (turvallisen matkan päästä) seuraten.
  • Se huomasi merkintöjä: 6 7 2. Mitä nuokin mahtavat merkitä, se tuumasi ja jatkoi matkaansa.
  • Se huomasi hieman samantapaisia merkintöjä, muttei enää kovin tarkasti jaksanut kiinnittää niihin huomiota. Sen verran se jaksoi havainnoida, että siinä vaiheessa kun -16:sta tuli -15, se päätti jättää kahden rautaisen seuran ja poistui vasemmalle.
  • Se jatkoi helppokulkuista matkaansa ja huomasi oikealla monta vartijaa. Se mietti mahdollista piilotuspaikkaa, mutta jatkoi matkaansa.
  • Lopulta kun I tapasi U:n, se pysähtyi. Se katsoi ympärilleen ja päätti lähteä kulkemaan oikealle. Se kulki noin 35 metriä, kunnes huomasi oikealla noin kymmenen metrin päässä ison harmaan, jota vartioitsivat kaksi ikivihreää vartijaa, eivät veljeksiä.
  • Hippo jätti geolodjun koloon, ja poistui iloisena paikalta takaisin rantavesiin, missä se voi vieläkin heilutella söpöjä pikku korviaan, ja hihitellä sirkusjunalle.

Geolodju ei varsinaisesti ole talvilöydettävä, mutta löytynee myös runsaslumisena aikana. Myös reittikuvaus pyrittiin tekemään myös talvikäyttöä varten. Helpoimmalla pääset lumettomaan aikaan. Muista sulkea kansi kunnolla! Niin, ja varo junia!
 
Huomaathan, että tämän sama letterbox kuin Hippo of the Pahakoski Bridge!

Suositellut vuodenajat: 
kevät
kesä
syksy
Vaikeustaso: 
tavanomainen
Huomautukset: 

Tämä on meidän ensimmäinen geolodju. :)