Suomi 100 vuotta 1935 - Kalevala 100 vuotta

Lääni: 
Etelä-Suomen lääni
Kunta, alue: 
Salo
Piilottaja(t): 
Catra84
Piilotusaika: 
01.12.2017
Johtolanka: 

Teijon luontokeskuksen parkkiin saavut,
mielessä jo siintää laavut.
Luonnon rauhaan astele,
varo, ettet varpaitas sä kastele.
Kostea ja mutainenkin on paikka tää,
älä siis kangastossuilla astelemaan jää.

Eväät mukaan,
tyhjällä vatsalla ei jaksa kukaan.
Jos mieli joskus harmaa lienee,
pitkoksilla pois tuuli sen vienee.
Luonto kaiken pahan pois vie,
kansallispuistoon käy kulkijan tie.

Luontokeskus vasemmalle jää,
suoraan vettä kohden vie polku tää.
Rantaan siis parkista kulje,
vasen suunta pois mielestä sulje.
Veden yli oikealle on silta pieni tuo,
polku jatkuu ylös maisemien luo.
Maisemat matkalla ihaile,
pitkosten perään jo haikaile.

Järven pohjukasta ne lopulta alkaa,
nyt on jo helppo nostaa jalkaa.
Heti on risteys edessä,
opaste suunnasta nousee vedestä.
Kuuden nuolen suunnassa neljä laavua on,
kutsuu kolmas viitta ylhäältä tauon pitohon.
Varovasti askeleitas sinne siis jatka,
ettei katkea suohon pitkoksilta matka.

Kuusi siltaa ylitä, pätkän matkaa selätä.
Siltojen jälkeen risteyksiä kaksi vielä eessä on,
Oikealla pysy niissä, niin pääset pian lepohon.
Risteykset nämä viitoitetut lienee,
eipä siitä sovi siis astua pieleen.
Mikä se nimi laavulla lieni,
oliko lintu tuo kovinkin pieni?
Koittaa voit, josko sinäkin samoin soit?
Lennähtääkö luoksesi lintu tuo,
kotina hällä lienee suo.

Nyt siintää eessä laavumme tää,
taakse monta askelta jää.
Istahda tovi,
onko masussa jo lovi?
Evääsi haukkaa,
sitten kohden purkkia laukkaa.
Puut vähissä laavulta lie,
kohden liiteriä johtaa tie.
Ohi oven menin, takanurkkaan kurkkaa!
Alle katoksen noin, silmäni mä loin.
Mutta millä ihmeellä tää nyt aukeaa,
numeroin 724 se raukeaa.

Suositellut vuodenajat: 
kevät
kesä
syksy
Vaikeustaso: 
tavanomainen