Rapolan sankarit

Lääni: 
Länsi-Suomen lääni
Kunta, alue: 
Sääksmäki
Piilottaja(t): 
Anne Hautakangas
Piilotusaika: 
05.04.2002
Johtolanka: 
Rapolan lodjun 1 johtolanka:
"Viikingit tulevat!" Kaikuu huuto vanhassa puistossa. 
Juokset läpi tallipihan, harjulle nouset ja läpi kivisen portin kiidät
Katsot vasemmalla olevalle järvelle ja näet kymmenien veneiden jo rantautuneen. 
Hyökkäys on alkanut.
Toverisi eteläisen ja läntisen muurin kulmassa saa iskun viikingin miekasta.
Kuollut on yksi sankari, juureen nuoren kolmoiskoivun.
 
Rapolan lodjun 2 johtolanka:
Kuollut on ystäväsi, hänet rauhaan saatettakoon. 
Läpi läntisen portin, alas niitylle, keskelle suurten katajien ryhmän, 
luokse muiden kuolleiden sankarien, hänet haudattava nyt on. 
 
Rapolan lodjun 3 johtolanka:
Ystävääsi katsot viimeisen kerran, mutta liikkuiko hän sittenkin himpun verran?
"Tuokaa paarit, tarvitsen vettä!" Huudat, kun juokset kalmistojen kärrytietä pitkin kohti lähdettä. Matkaa taittuu melkein kaksi kilometriä, mutta lopulta lähteelle pääset. 
Ystäväsi hengissä on ja häntä eteenpäin autat. Ylös harjulle polkua pitkin matkaa taitat.
Polun varrella, noin puolivälissä harjua, sen oikealla puolella, seisoo suuri kivien ryhmä. Haljenneen kiven takaa pilkistää oravan pää ja se saa teidät molemmat hymyilemään. 
 
Rapolan lodjun 4 johtolanka:
Linnanhautaan, läpi länsiportin, kuljette turvallisin mielin. Taistelu on voitettu ja juhla aloittaa rauhanajan uuden. 
Tanssin ja laulun lomassa kuulette salaisuuden suuren: "On viikinkien aarre haudattu linnanhautaan, sen läntiseen päähän, polun varrelle, jossa kaksi puuta syleilee toisiaan.Niiden juurten alle kun kurkistaa, voi nähdä viikinkien kullan hohteen."
Vaikeustaso: 
ei määritelty
Huomautukset: 
HUOM. Kaikki nämä lodjut ilmoitettu todennäköisesti kadonneiksi kesäkuussa 2006! Johtolangat julkaistaan tässä sen takia, että ne ovat niin upeita.
 
Nämä lodjut on kätketty Sääksmäelle (n. 40 km Tampereelta etelään) harjulle, jossa asui rautakaudella Ruotsissa asti tunnettu Rapolan Kuningas.
Alue on museoviraston suojeluksessa, joten kaivamista ym. ei tarvitse tehdä lodjujen löytämiseksi. Ne on peitetty korkeintaan muutamilla puunpalasilla ja irtokivillä. Jokaisen lodjun kätköpaikan lähelle pääsee yleisiä polkuja pitkin. Korkeudenvaihtelut alueella ovat paikoin suuria, joten aivan pienimmille ei tätä reissua suositella. Mikäli lodjut hakee "runoelman" mukaisessa järjestyksessä matkaa taittuu reilu neljä kilometriä. Näköalat ovat harjulta upeat ja historiaakin tulee siinä sivusssa opittua.
Lodjut ovat löydettävissä aina, kun maassa ei ole lunta.